04 huhti Ajatuksia tämän päivän ravitsemusvastuullisuudesta elintarvikeyrityksessä
Ravitsemusvastuullisuus on noussut viime vuosina ympäristövastuullisuuden ohella elintarvikeyritysten strategia- ja vastuullisuusesityksiin. Usein ravitsemusvastuullisuutta jo toteutetaan joillakin osa-alueilla, mutta parhaimmillaan vastuullisuustoimenpiteet tuo aidosti kilpailuetua yritykselle ja lisäarvoa kuluttajille.
Ravitsemusvastuullisuus auttaa kuluttajaa tekemään terveyttä edistäviä valintoja arjessa erilaisin tuotevalikoiman, markkinoinnin ja viestinnän keinoin. Mutta, on hyvä huomata, että vastuullinen ravitsemustekeminenkin on muuttunut vuosien saatossa. Enää ei rajoituksia, kieltoja ja superterveellisyyttä nähdä hyvän syömisen mittarina. Ruokia ei jaeta hyviin ja pahoihin, terveyttä edistäviin ja herkuttelutuotteisiin, vaan syöminen ja hyvinvointi nähdään laajempana kokonaisuutena. Syöminen on osa kokonaishyvinvointia, jota edistää ennen kaikkea joustavuus, sallivuus ja monipuolisuus elintavoissa kaikkinensa. Elintarviketeollisuuden kannattaa olla mukana syömisen muutoksissa monesta näkökulmasta.
Ravitsemus keskiöön tuotekehityksessä
Yksi ravitsemusvastuullisuuden keskeisimpiä näkökulmia on tuotteiden ravintosisällöt ja miten ne vastaavat suomalaisten tämän päivän ja tulevaisuuden terveyden haasteisiin. Minkälaisia haasteita tyypillisessä suomalaisessa ruokavaliossa on ja miten ravitsemussuositukset toteutuvat tuotevalikoimassa? Suomalaiset ravitsemussuositukset on laadittu kansainväliseen laajaan tutkimusnäyttöön ruokien ja terveyden välisistä yhteyksistä pohjautuen, myös elintarviketeollisuudelle tuotevalikoiman ja reseptiikan kehityksen tueksi.
Suomessa väestö vanhenee ja elintapasairauksien hoidon kustannukset ovat tapetilla monessa yhteydessä sote-menojen kasvusta puhuttaessa. Ruoalla on merkittävä rooli tiettyjen elintapasairauksien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Siksi vastuullinen elintarvikeyritys huomioi tuotteidensa kohderyhmien ravitsemukselliset ja terveydelliset haasteet ja pyrkii vastaamaan niihin. Miten yrityksen tuotevalikoima vastaa eri kohderyhmien ravitsemuksellisiin haasteisiin ja vaatimuksiin? Teemmekö terveellisten valintojen tekemisen kuluttajelle helpoksi ja valitseeko kuluttaja tuotteemme huolettomin mielin tietäen tuotteen tekevän hänelle hyvää.
Toisaalta pikkulapset ottavat ensiaskelia ruoan maailmaan, eikä ole yhdentekevää minkälaisia ruokatapoja ja -ajatuksia heidän elämään luomme. Luommeko sopivasti terveellisen tuotevalikoiman osaksi normaalia arkea ja viestimme, että hyvä syöminen voi olla joustavaa sekä aidosti helppoa, herkullista ja hauskaa. Ja että valitsemalla hyvänmakuisen tuotteen, voi luottaa tekevänsä hyvää sekä itselle että ympäristöllekin.
Kun kehitämme uusia tuotteita vastaamaan kuluttajien tarpeisiin, kuten esimerkiksi kasvipohjaiset tuotteet, tulee myös pohtia miten tuotteet vastaavat ravitsemuksellisesti sitä, minkä ne ruokavaliossa korvaavat. Missä tilanteessa ja mihin tarpeeseen tuote valitaan? Minkälaisia tarpeita vaikkapa arjen jaksamisen tai ravitsemuksen kannalta tällaiselle tuotteelle on? Jälleen: on vastuullista tarjota tuotteita, jotka valitsemalla kuluttaja tietää tuotteen olevan hänelle hyväksi ilman suurempia ponnisteluita, eikä ole pahimmassa tapauksessa aiheuttamassa ravitsemuksellisia puutteita ruokavalioon?
Pakkausmerkinnät paljastavat – hyvässä ja huonossa
Pakkausmerkintöjen tehtävä on kertoa kuluttajalle tarkempaa tietoa valitsemansa tuotteen sisällöstä ja koostumuksesta. Pakkausmerkinnöille on lain säätämät vaatimukset, mutta myös valintoja voidaan tehdä siinä mitä sanotaan tai mitä jätetään sanomatta. Ravitsemus- ja terveysväitteet voivat antaa mahdollisuuden tuoda tärkeää tietoa esiin – tai sitten lisätä turhaa tietoa, jolla ei syömisen kokonaisuudessa ole merkitystä. Turhaa tuskaa ei pakkausmerkinnöillä kannata tuottaa. Sen sijaan mietitään, miten ja millä tavalla kuluttaja saa tietoa tuotteesta parhaiten – hyvinvointiaan edistämään. Entä jos joku tuote jääkin hyllyyn sen takia, että kuluttaja ei pienellä präntillä olevista pakkausmerkinnöistä näe tuotteen suolapitoisuutta kaupassa ilman silmälaseja ja siten ei voi luottaa että tuote sopii hänen kohonneen verenpaineensa hoitoon?
Elintarvikeyritys saattaa pelätä, että pakkausmerkinnät pakottavat paljastamaan heikkouksia. Toki niinkin saattaa joskus olla, mutta piilottelun sijaan kannattaa haastaa itseään ja keskittyä mahdollisuuksiin. Suolan ja sokerin vähentämistäkin on vastustettu kauan sillä perusteella, että kuluttaja haluaa jogurtin makeana tai makkaran suolaisena. Mutta kun yleinen paine alkoi näkyä kulutuksessa, pystyttiin näitäkin vähentämään tuotekehityksen avulla. Tänä päivänä vastuullinen ravitsemusterapeutti pystyy suosittelemaan ns. tavallisiakin jogurtteja osaksi päivittäistä ruokavaliota, kun sokerimäärät ovat kohtuullisia.
Vastuullinen viestintä ja markkinointi
Yrityksen viestinnällä on iso merkitys ravitsemusvastuullisuudessa. Näkyykö terveyttä edistävät ruokavalinnat, mutta toisaalta myös ravitsemussuosituksissa peräänkuulutetut monipuolisuus, sallivuus ja joustavuus kuvissa, viestinnässä ja markkinoinnissa? Ravitsemusviestinnässä ja yrityksen kuvamateriaaleissa ei tarvitse näkyä ”yltiöterveellisyys”, sillä sekään ei ole tae ongelmattomasta syömisestä, ruokasuhteesta tai kehon arvostamisesta.
Käytetäänkö ravitsemus- ja terveysväitteitä vastuullisesti ja kuluttajalle relevanttia ja ymmärrettävää tietoa antaen? Väitteiden avulla voidaan kertoa tuotteiden hyödyistä ja erinomaisuudesta. Toisaalta erinomaisuudesta hurmaantuminen saattaa tuottaa harhan: turhalla tiedolla ei välttämättä olekaan suurta merkitystä, tai sitten se lisää turhaa tietoa ja sekaannusta kuluttajan mielessä ruokavalintojen edessä.
Tämän päivän ravitsemusviestintä on ehdottomuuksien, kurinalaisuuden ja huonon omantunnon luomisen sijaan sallivuuteen, joustavuuteen ja lempeyteen kannustavaa. Itsestä huolehtimisen halu lähtee enemmänkin kannustuksesta, mahdollisuuksista ja innostavista ideoista kuin pakosta, kurinalaisuudesta ja syyllisyydentunteesta.
Ravitsemusviestinnässä tärkeitä valintoja ovat mm. mitä mainostetaan, kenelle ja millaisia ajatuksia ja asenteita ruoasta välitetään. Toisaalta hyvällä viestinnällä voidaan antaa oikeaa tietoa ravitsemuksesta, innostaa ja inspiroida hyvän syömisen äärelle sekä rakentaa hyvää suhdetta ruokaan ja terveyttä tukevaan syömiseen.
Ravitsemusvastuullisuus kirittää yritystä itseään
Ravitsemusvastuulliset tavoitteet – jotka on harkiten asetetut, auttavat parhaimmillaan yritystä kirittämään itse omaa toimintaansa. Kun vastuullisuuteen sitoudutaan, tehdään ehkä jopa näkyväksi, tulee vastuullinen tekeminen osaksi kaikkea toimintaa.
Kun sitoudutaan tarjoamaan kasvispohjaisia tuotteita, vähentämään suolaa tai lisäämään tuotteisiin kuitua, keksitään usein uusia, yllättäviäkin keinoja näiden toteuttamiseen. Lähtemällä vuoropuheluun kuluttajien tarpeiden ja haasteiden kanssa, saadaan mahdollisuuksia löytää uusia kilpailuetuja ja hyötyjä kuluttajille.
Ravitsemusvastuullisuus ei tarkoita sitä, etteikö markkinoille voi enää tuoda sipsejä tai suklaata, makkaraa tai munkkeja. Vaan kyse on kokonaisuudesta, ihan kuten hyvässä, terveyttä edistävässä syömisessäkin. Tiettyjä ruokia syödään useammin ja määrällisesti ehkä enemmän, tiettyjä ruokia taas harvemmin ja pienempiä määriä kerralla. Tämä saa näkyä tuotevalikoimassa ja tuotekehityksessäkin. Kaiken syömisen ei tarvitse olla perinteisesti terveelliseksi miellettyä -ton-ton -ruokaa. Hyvään syömiseen kuuluu myös se, että välillä valitaan syötävää myös pelkästään hyvän maun vuoksi, ravintoarvoista välittämättä. Ruoasta ja hyvistä mauista saa nauttia niin arkena kuin juhlahetkinä.
Tämä voisi näkyä tuotevalikoimassa niin, että siihen kuuluu tuotteita niin arkeen, kuin juhlahetkiin. Pakkauksissa, viestinnässä ja markkinoinnissa tulee kuitenkin näkyä vastuullinen linja. Ei naamioida asioita kikkailulla tai peittelyllä toiseksi mitä ne ovat tai pueta kauniita kääreitä liiallisine lupauksineen tai mielikuvineen, vaan puhutaan asioista niin kuin ne ovat.
Haluatko keskustella ravitsemusvastuullisuuden toteutumisesta tai sen kehittämisestä omassa yrityksessäsi?
Ota yhteyttä, niin keskustellaan lisää.
044-374 3134
kirsi(at)kirsienglund.fi