04 tammi Asiakkaan tarina: helpoilla muutoksilla pysyvyyteen elämäntapamuutoksessa
Asiakkaani Teemu (nimi muutettu) halusi tavata minua ja saada apua kohoavan painon ja orastavien terveyshaasteiden takia.
Jo keskustellessamme Teemun elämäntilanteesta ja haasteista liittyen terveyteen hän kertoi minulle, että kaikenlaisia ohjeita ja kuureja on tullut kokeiltua, mutta usein muutos on jäänyt hetkelliseksi, kun suunnitellut muutokset ovat käyneet liian raskaiksi ylläpitää.
Lisäksi hän totesi tiukasti, että liikunta ei ole sitten ollenkaan tärkeä tai hänelle mahdollinen vaihtoehto painonhallinnan tueksi. Ei vaan kiinnosta eikä huvita lähteä ulos sateeseen ja pimeään rämpimään… En ruvennut tästä jankkaamaan, vaikka itse pidänkin liikuntaa tärkeänä sekä fyysisen, että henkisen hyvinvoinnin tuojana.
Jatkoimme keskustelua siitä, että mikä on suurin haaste tai huoli tällä hetkellä terveyden suhteen Teemun elämässä. Ongelmaksi Teemu mainitsi erityisesti lounaan jälkeisen ähkyn ja väsymyksen tunteen. Hän söi liikkuvan työnsä vuoksi päivittäin lounasravintoloissa lounaansa. Muuten Teemu eli suhteellisen säännöllistä ja tasaista arkea puolisonsa kanssa, vakaassa työssä ja elämäntilanteessa. Nukkumisessa, stressitasoissa tai levon riittävyydessä ei ollut isompia ongelmia hänen kohdallaan.
Kyselin vähän tarkemmin, ymmärtääkseni paremmin ongelmaa, että mitä hän yleensä kokoaa lautaselle. Teemu kertoi, että hän ottaa yleensä vähän kasviksia, sitten 4-5 perunaa, lisäksi pääruokaa. ”Onhan se annos kyllä aika iso” hän kertoi ja näytti kädellä kaarta, kuvatakseen kukkuraista lautasta.
Perusteluksi lounaallen hän kertoi vielä, että haluaa syödä ns. koko rahan edestä, kun kerran lounaasta maksoi. Sitten kysyin Teemulta, että miten hän näkee tuon ”koko rahan edestä” syömisen suhteessa nykyiseen terveyteensä ja oloonsa, tuoko tuo rahalla saatu ruokamäärä jotain ns. lisäarvoa hänen hyvinvointinsa kannalta? Mikä on se todellinen hyöty, jonka hän siitä suuresta lounaasta saa?
Vähän pidemmän hiljaisen hetken jälkeen Teemu totesi, että ”niin, eihän siinä ajatuksessa ole itseasiassa mitään järkeä”. Tämä oli merkittävä oivallus, joka tuki asiakastani myöhemminkin muutoksessa.
Helppo tai tärkein muutos nyt?
Sitten lähdettiin miettimään, että mikä asia olisi Teemulle nyt helpointa tai tärkeintä tehdä, jotta olo olisi parempi päivän aikana ja saataisiin myös terveyden kurssia kääntymään parempaan suuntaan. Teemu itse valitsi heti alkaa pienentämään lounaan kokoa ja alkaakin hyödyntää ”koko rahalla” lounaspaikkojen salaattipöytää, koska kasvisten kasaaminen lautaselle toisi oikeasti hänelle lisäarvoa ja hyötyä terveyden kannalta.
Lisäksi hän päätti muuttaa päivällistä kevyemmäksi vaihtamalla siinäkin osan sisällöstä porkkanoihin (jotka oli helppo lisätä kotona). Kolmas muutos oli, että hän alkoi laittaa leipäpussista suurimman osan pakkaseen, ja jättää vain aamupalalla tarvittavat leivät pöydälle.
Kuukauden päästä kun tapasimme uudestaan, Teemu oli paitsi tehnyt muutokset lounaaseen ja päivälliseen, mutta myös alkanut käymään kävelylenkillä pari kertaa viikossa naapurin kanssa. Kävelylenkit tulivat mukaan, koska Teemu oli alkanut ajatella, että eihän se nyt niin kamalaa voi olla. Myöhemmin hän totesi, että kyllähän nuo lenkit itse asiassa tuntuvatkin ihan hyvältä.
Lopulta Teemun paino laski kahden kilon kuukausivauhtia sen puolen vuoden ajan, mitä tapasimme. Viimeisellä tapaamisellamme Teemu totesi, että nyt hän on niin varma muutostensa sulautumisesta osaksi arkea, sekä uuden arvomaailman terveyden suhteen tulleen sisäistetyksi niin, että hän ei enää tarvitse tukea, vaan pärjää itsenäisesti eteenpäin.
Ei ohjaajan käskystä, vaan itse koettu hyöty
Tämä esimerkki kertoo, että kestävä muutos elämäntapoihin ei syntynyt ulkopuolisen käskystä, vaan siitä, että asiakas ymmärsi muutoksen tuoman hyödyn merkityksen itselleen. Toinen avain tekijä onnistuneessa muutoksessa oli, että hän sai itse tehdä itselleen sopivia asioita sen eteen. Aiemmat muutosyritykset eivät olleet onnistuneet, koska ne ovat olleet ulkopuolisen käskemiä ja itselle liian isoja. Nyt Teemu alkoi liikkuakin, koska itse oivalsi, että se tuo hänelle merkityksellisiä asioita elämään.
Lisäksi tärkeä asia on myös oivaltaa, että muutoksen saaminen osaksi elämää vaatii sitä, että alamme ajatella asioista eri tavalla. Suuri määrä ruokaa ei ollut enää tavoiteltava asia, vaan terveys ja hyvinvointi oivallettiin olevan se tärkeä asia elämässä, jonka näkökulmasta valintoja alettiin tekemään: Mikä tuo minulle hyvää oloa nykyisessä tilanteessani ja mikä ei vie minua kohti paremaa terveyttä ja oloa.
Usein muutokseen ryhtyminen vaatii sitä, että aletaan miettimään, että mikä minulle on oikesti tärkeää. Mikä on oikeasti arvokasta elämässäni? Mitä haluan elämääni ja millaista haluan sen olevan seuraavan viiden tai kymmenen vuoden päästä?
Lisäksi muutoksessa lähdettiin liikkeelle pienillä teoilla, jotka on helppo tehdä jo nykyisessä arjessa (ylimääräiset leivät pakastimeen, lounaspaikan valmiin salaattipöydän hyödyntäminen, päivälliselle porkkanoita), jolloin muutoksen tekeminen uudeksi osaksi rutiineja, eli toiminnan vaatiman hermoyhteyden vahvistaminen aivoissa tapahtuu pikku hiljaa.
Jos haluat itse lähteä kokeilemaan pieniä muutoksia omaan arkeesi, niin tule mukaan tähän ilmaiseen hyvän syömisen minisparraukseen. Viikon ajan pieniä hyviä tekoja, ja ehkä myös niitä uusia ajatuksia…
Klikkaa mukaan tästä: Hyvän syömisen minisparraus