fbpx
Hyvinvoinnin johtaminen arjessa - Kirsi Englund
15899
post-template-default,single,single-post,postid-15899,single-format-standard,ajax_fade,page_not_loaded,,qode_grid_1300,qode-child-theme-ver-1.0.0,qode-theme-ver-17.1,qode-theme-bridge,qode_header_in_grid,wpb-js-composer js-comp-ver-6.0.2,vc_responsive

Hyvinvoinnin johtaminen arjessa

Hyvinvoinnin-johtaminen-arjessa-ravitsemusterapeutti-kirsi-englund

Hyvinvoinnin johtaminen arjessa

Olen viime vuoden loppupuoliskolla joutunut sattuneista syistä kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota omaan hyvinvointiini ja sen osa-alueisiin. Olen miettinyt, että millä keinoilla minä jaksan tehdä niitä asioita, jotka itselleni ovat tärkeitä, ja jotka tuovat minulle iloa, innostusta, uuden oppimista tai kokemuksia, joista haluan ammentaa sisältöä elämääni.

Tuli vastaan pieni seinä, tai ehkä ennemminkin kynnys, johon törmäsin ja jouduin miettimään, että en ehkä jaksa ja pystykään kaikkeen tärkeään ja kiinnostavaan, mitä haluan tehdä, jos jatkan kuten ennenkin.

Tämän pienen pysähdyksen myötä otin yhdeksi arjen elementikseni lukemisen. Lukeminen oli minulle ennen lähinnä ajanhukkaa, mutta nyt se on yksi keino ”seurata” sitä, että pysyn tarpeeksi levollisena ja että palautumista on tarpeeksi. Koska jos arki kulkee liian kovaa, en ennen pitkää pysty enää keskittymään lukemiseen. Tämä on yksi hälyttävä merkki keskittymiskyvyn heikkenemisestä ja sitä kautta elimistön ylikuormittumisesta.

Mutta aidosti huomasin kesälomalla myös, että syventyminen kirjaan – tai äänikirjan kuunteluun on mitä parhain muoto rentoutua. Kirjan avulla uppoutuu muihin maailmoihin tai sitten voi peilata ja haastaa omia ajatuksiaanuusien näkökulmien avulla. Äänikirjat toimivat hyvinä  rauhoittajina ennen nukahtamista illalla.

Tästä lukemisesta lähti liikkeelle myös pohdintani tämän artikkelin aiheeseen.

Tässä alkuvuosta lukemani kaksi kirjaa ovat herättäneet erityisen paljon mietteitä tästä itseänikin nyt lähellä olevasta teemasta: oman hyvinvointini johtamisesta. Miten ja miksi minä luen, liikun, yritän saada lepoaikaa iltoihin, kannan kaupasta kassikaupalla ”kalliita” kasviksia, hedelmiä, pähkinöitä ja muuta terveellistä ruokaa kotiin ja ohjaan itseni (ja pari pientä arjen muuttujaa) lempeästi mutta jämäkästi sänkyyn kahdeksan maissa illalla ensin lukemaan ja sitten rauhoittumaan uneen.

Ensimmäinen lukemani kirja on Joni Jaakkolan Väkevä elämä, jossa puntaroidaan vahvasti sitä, että miten huolehditaan omasta suorituskyvystä sekä sitä, minkä verran omassa jaksamisessa, terveydessä ja kunnossa on pelivaraa Elämälle. Miten jaksat ja pystyt elää omaa väkevää elämääsi? Elämääsi, joka pursuaa sinulle merkityksellisiä asioita. Ja toisaalta myös sitä, että miten arjen ja elämän yllätykset haastavat tätä Väkevää elämää ja juuri siksi siellä jaksamis- ja kuntopankissa pitäisi sitä pelivaraa olla, että me selvitään ja noustaan näistä elämän laaksopaikoista.

Toinen ajatuksiani paljon liikuttanut kirja oli Satu Pihlajan Aikaansaamisen taika – näin johdat itseäsi. Tässä kirjassa käsitellään itsensä ja tekemisensä johtamista hyvin laajasti ja myös hyvin käytännönläheisesti tavoitteista ja ajattelusta aina arjen tekoihin. Tässä kirjassa erityisesti mieleeni jäi itsensä tuntemisen ja kuuntelemisen merkitys: läsnäolo omille tarpeille ja tuntemuksillemme. Se, että tuntemalla itsemme ja tiedostamalla omat tarpeet hyvinvoinnin tekemisestä (johtamisesta) tulee joustava osa arjen tekemistä ja olemista.

Hyvinvoinnin johtaminen – visioista arjen toimintasuunnitelmaksi

Jokainen meistä on pieni johtaja mitä tulee omaan elämään ja omiin arjen valintoihin. Olemme tätä enemmän tai vähemmän tietoisesti.

Ajattelen, että johtaminen on sitä, että visioidaan tulevaisuutta, määränpäätä, laaditaan strategiaa, jonka avulla sinne päästään, tehdään toimintasuunnitelmaa, aikatauluja ja tekemisen rytmiä, rekrytoidaan apujoukkoja ja innostetaan porukkaa mukaan.

Lisäksi käytännön arjessa myös toteutetaan näitä suunnitelmia, seurataan miten asiat etenevät ja kehittyvät ja tietysti verrataan siihen visioon: vievätkö nämä toimenpiteet sinne, mihin haluan tätä laivaa, yritystä – tai itseäni ohjata. Vai tarvitseeko toimenpiteitä hioa, jotain lisätä tai vähentää? (Kuvaus on tässä yhteydessä tekemäni tulkinta johtamisesta, ei ehkä aivan kaiken kattava johtajuuden määritelmä.)

Kaikkea tätä tarvitaan myös, jotta onnistutaan vahvistamaan omaa terveyttä ja hyvinvointia – oman hyvinvoinnin johtamisessa. Tarvitaan visio, eli syy siihen, miksi hyvinvointitekoja tehdään. Hyvinvoinnin teot eivät yleensä synny itsestään, ilman, että itse oivaltaa, miksi ne ovat itselle tärkeitä. Tämä on pohjimmiltaan sitä, mitä Joni Jaakkola tarkoittaa Väkevällä elämällä: minkä asioiden minä haluan olla väkevästi mukana elämässäni.

Vision jälkeen meidän täytyy pilkkoa tavoitteet ja tekeminen arkeen: Mitä tekoja teen tänään, huomenna tai viimeistään tämän viikon aikana, jotta etenen kohti sitä tavoitettani, tai suurempaa visiota?

Miten tekoja priorisoidaan? Panostanko thriathlonin lajien harjoitteluun, jolloin aikaa täytyy nipistää ehkä levosta, ihmissuhteista tai nukkumisesta. Vai panostanko lepohetkiin, jolloin se on pois ehkä arkiaterioiden eri ulottuvuuksista tai harrastamisesta.

Tekeminen voisi tietysti olla helppoa, jos koko arki olisi valjastettavissa oman hyvinvoinnin ympärille. Mutta useimmilla meistä mukaan tulee muitakin elementtejä, kuten työ, opiskelu tai muu vastaava päiväsisältö, arkiset vaatimukset kuten kodin ylläpito, ruoanlaitto ja pyykinpesu, perhe tarvitsee oman siivunsa ajankäytöstä kuten mahdollisesti muutkin läheiset, ystävät sekä harrastukset.

Johtajan kykyä, kylmäpäisyyttä ja keskittymistä tarvitaan siinä, että miten nämä palapelin palaset asetellaan kohdalleen niin, että homma ei mene palojen roiskimiseksi ympäriinsä, vaan että kaikki mahtuvat samoihin kehyksiin omille, luonteville paikoilleen. 

Keskity siihen mitä olet tekemässä ja kuuntele tarpeita herkällä korvalla

Hyvinvoinnin johtamisessa tärkeäksi nousee erityisesti kokonaisuuden näkemisen kyky: ei voi keskittyä hinkkaamaan ylenpalttisesti yhtä asiaa, kun kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tulee miettiä prioriteetit, asioiden jaksottaminen sekä toiminnan riittävän hyvä panos tuloksiin nähden.

Tärkeä ulottuvuus hyvinvoinnin johtamisessa on itsensä kuuntelu ja omien tarpeiden tiedostaminen. Jos johtaja ei ole läsnä arjessa ja tekemisessä, kaikki menee juuri edellä kuvatun kaltaiseksi palojen roiskimiseksi. Tehdään vähän sitä sun tätä koko ajan kuitenkin murehtien joko mennyttä tai tulevaa, sitä missä ei olla tai missä pitäisi olla. Keskittymällä siihen, mitä juuri nyt on tarkoitus tehdä, parannetaan tuloksia merkittävästi kun tekemisen keinot ja laatu ovat kohdallaan.

Hyvinvoinnin toimenpiteiden ja tulosten seurantaa tarvitaan, jotta nähdään, että tehdään oikeita asioita ja asioita oikein: jaksaminen ja keskittymiskyky paranevat, hermot ovat vähemmän kireät, keho on sopivassa koossa ja terveysmittarit oikeissa lukemissa, fiilis ja meininki sopivan korkealla. Ovatko mittarit menneet eteenpäin niissä kohdissa, joiden eteen on tehty töitä, vai tarvitseeko jotain tekemistä säätää, kohdistaa paremmin?

Käytännössä hyvinvoinnin johtaminen näkyy omassa arjessa: Millaisella innolla ja energialla nousen aamulla sängystä ylös niiden asioiden pariin, joita päivääni olen saanut tai valinnut.

Hyvinvoiva ihminen niin vapaa-ajalla kuin työssäkin

Yksilöstä puhumisen ohella toivoisin, että hyvinvointia johdettaisiin ja mitattaisiin yhä enemmän myös organisaatioiden arjessa. Millä fiiliksellä porukka tulee töihin: reippaasti moikkaillen ja kuulumiset vaihtaen, vai maata laahustaen omissa ajatuksissa synkistellen? Mikä on meininki palaveri- ja taukotiloissa: innostus ja energinen ajatustenvaihto vai istuuko jokainen omien näyttöjensä takaa huokailemassa?

Uskon, että organisaatiotasollakin hyvin johdettu hyvinvointi ja terveys maksaa itsensä takaisin: hyvinvoiva ja terve ihminen on hyvinvoiva ja terve niin vapaa-ajalla kuin siellä työpaikallakin.

Hyvinvoinnin johtaminen on arjen tekoja: mitkä asiat vievät minua kohti sellaista terveyttä, jaksamista ja oloa, jossa pystyn tehdä asioita, mitkä ovat minulle tärkeitä?

Mittarit: hymy ja lukeminen

Itselläni huomasin tämän viime vuoden puolella alkaneen toimintasuunnitelman tarkistuksen johtaneen siihen, että nyt nousen aamulla innoissani ylös ja yhä useammin töistä kotiin mennessäni tuumaan, että vitsi että mä tykkään näistä hommista.

Huomaan hymyileväni ihan vaan itsekseni kävellessäni tai työasioita tehdessäni. Se on minulle sellainen mittari, joka kertoo hyvinvoinnin johtamisen toimivan aika hyvin oikeaan suuntaan juuri nyt.

Lisäksi luen tai kuuntelen vähintään yhden kirjan viikossa. 

Miten sinä johdat omaa hyvinvointiasi? Salliiko nykyinen kuntosi, terveytesi ja jaksamisesi tehdä niitä asioita, joista nautit, vielä viiden ja kymmenenkin vuoden päästä nykyisellä toimintasuunnitelmallasi?

Entä miten organisaatiosi huolehtii jäsentensä hyvinvoinnista?

Arvostetaanko hyvinvointipanostuksia, kuten lounastaukoa, taukoliikuntaa ja työasioiden jättämistä illaksi työpaikalle. Vai tarvitsisiko näiden asioiden suhteen miettiä toimenpiteitä, jotta porukalla on pelivaraa jaksamisessa ja arkikunnossa?

Luettavaa:

Joni Jaakkola: Väkevä elämä, 2017, Tammi

Satu Pihlaja: Aikaansaamisen taika – näin johdat itseäsi, 2018, Atena