fbpx
Miten motivaatio syömisen muutokseen syntyy? - Kirsi Englund
1785
post-template-default,single,single-post,postid-1785,single-format-standard,bridge-core-1.0.6,ajax_fade,page_not_loaded,,qode_grid_1300,qode-child-theme-ver-1.0.0,qode-theme-ver-18.2,qode-theme-bridge,qode_header_in_grid,wpb-js-composer js-comp-ver-6.1,vc_responsive

Miten motivaatio syömisen muutokseen syntyy?

Miten motivaatio syömisen muutokseen syntyy?

Kerron alkuun esimerkkitarinan.
Heräät aamulla, keität kahvin tai teen, valmistelet herkullisen smoothien marjoista, kasviksista ja hedelmistä aamiaiseksi. Olet päättänyt aloittaa syömään terveellisemmin tästä aamusta alkaen.

Lähdet innostuneena ja iloisena päivän haasteisiin.
Aamupäivä menee hyvin, ehkä pieni näläntunne käväisee vatsassa ja mielessä. Ajattelet, että se on vain hyvä tunne. Energiaa kuluu ja kroppa kutistuu. Sehän tässä on tarkoitus.

Lounaalla valitset lounasruokalan linjastolta salaatin. Ihanaa raikasta salaattia, ei liian tuhtia uuteen elämääsi. Pieni pala patonkia, olkoon menneeksi. Juomaksi vettä.

Iltapäivällä iskee pieni makeanhimo. Äh, häiritsee työntekoa, mutta olet päättäväinen: Nyt en syö mitään herkkuja.

Pääset kotiin, laittamaan päivällistä. Oletkin jo tosi nälkäinen, mutta onneksi vältit pahimmat houkutukset kaupan kassan vieressä.
Syöt päivällistä hyvän annoksen. Tunnet kuitenkin itsesi vielä nälkäiseksi. Jos nyt vähän lisää. Sitten sohvalle ja televisiota katselemaan.
Vitsi kun tekisi mieli vielä jotain…
Olisikohan meillä mitään terveellistä, mitä voisin vielä ottaa. Kuivattuja hedelmiä!
Vieläkin tekee mieli jotain. Yksi voileipä, ei tämä maailma nyt siihen kaadu. Oho, menikin kaksi.
Tekisi vieläkin mieli jotain. Jos nyt kuitenkin vähän jäätelöä, olenhan syönyt niin kevyesti koko päivän. Voi ei, nyt tämä taisi taas mennä pieleen. Söin jo ihan liikaa, on niin ähky. Ei tästä taaskaan tule mitään..

Kuulostaako tutulta? Monelle varmasti kyllä. Aikomus muutokseen on kova ja alkukin menee hyvin. Mutta sitten jotain tapahtuu ja hyvä aikomus lopahtaakin. Miten tähän saisi muutoksen?

En usko muutoksiin, jotka tehdään ajatuksella ”nyt muutan koko ruokavalioni”. En myöskään usko ulkopuolisen sanelemiin muutoksiin ”syöt lounaaksi kanaa, riisiä ja parsakaalia”.
Syy tähän on se, että kukaan ulkopuolinen ei osaa sanoa minkälaista arkea sinä elät, mistä ruoista pidät, minkälaisia kiireitä ja haasteita arjessasi on. Lisäksi aivomme eivät oikein pysty käsittelemään suurta muutosta kerralla. Kerroin tästä edellisessä artikkelissani, jonka voit lukea täältä: Haluatko muutosta ruokavalioosi? Tee tämä asia toisin!

Eräänä päivänä vastaanotollani oli asiakas. Tässä ei sinällään ole mitään ihmeellistä, mutta tuolla tapaamisella käyty keskustelu oli mieleenpainuva.
Sain asiakkaaltani kuulla, että olen “niin erilainen ravitsemusterapeutti”.

Mitä ihmettä?

Ohjaan työkseni paljon painonhallinta-asiakkaita, sekä henkilöitä, jotka kaipaavat muita muutoksia elämäntapoihinsa, yleensä syyt ovat terveydellisiä.
Aina kun asiakas tulee luokseni, kyseessä on siis muutosvalmennusta, jolloin autan ihmistä muuttamaan hänen tapojaan, rutiinejaan.

Tämä kyseinen tarina menee niin, että olin tavannut tätä asiakasta jo pari kertaa. Hän oli saanut aikaan merkittäviä muutoksia arjen rutiineissaan ja myös ajattelussaan yhden ihan tosi merkittävän elämäntapa-asian osalta.
Tilanteesta “en sitten ainakaan tee tuota” oltiin kolmessa kuukaudessa päästy siihen, että “nautin siitä ihan hirveästi, teen päivittäin”.

Kun iloitsimme asiakkaani kanssa tästä muutoksesta ja onnistumisista, kysyin häneltä, kuten minulla on usein tapana sekä uteliaisuuttani ja ymmärtääkseni paremmin kysellä, että osaisiko hän kertoa mikä tuon muutoksen on saanut aikaan. Koska alussa hän ei missään nimessä halunnut tehtä tätä kyseistä asiaa.
Tähän hän vastasi, että “Sinä. Olet niin erilainen terapeutti kuin kaikki muut, jotka mua on neuvoneet näissä painonhallinta-asioissa”.
Tietysti tämmöinen palaute vetää nöyrän kiitolliseksi, että on osannut vetää jotain oikeita naruja juuri tämän ihmisen kohdalla. Mutta tämä sai minut pohtimaan, että mitä sitten teen eritavalla kuin muut.

Tarvitaan uutta ajattelua painonhallinnassa. Vanhat menetelmät eivät enää toimi

Välillä asiakkaani kertovat, että ovat kyllä saaneet ennenkin monenlaisia ohjeita (muilta terveydenhuollon ammattilaisilta), mutta kaikki on mennyt pieleen kun näitä on yrittänyt toteuttaa. Tai että tietää kyllä mitä pitäisi syödä, mutta se ei vaan tunnu toimivan.
Ja palaute meidän tapaamisen jälkeen on ollut, että ”olen niin hämmentynyt tästä tapaamisesta, siis hyvällä tavalla hämmentynyt”.

Näiden kommenttien jälkeen olen paljon miettinyt sitä, että miksi muutosten tekeminen syömiseen tai muihin elintapoihin on niin vaikeaa. Miten sitä muutosta voisi helpottaa ja mikä ihmistä auttaisi hänen tilanteesaan tekemään terveyden kannalta oleellisia muutoksia elämäntapoihinsa. Muutoksia, jotka hän ehkä jo tiedon tasolla tietää, mutta jota ei ole saanut toteutettua.

Tämän vuoksi olen usean vuoden ajan pyrkinyt lisäämään omaa ymmärrystäni ihmisen mielen toiminnasta ja muutoksen tekemisen psykologiasta. Siitä, että miten ihmisen toimintaa ja ajattelua voisi ohjata ja tukea muutoksen teon keskellä.
Ja olenkin oppinut paljon ja kehittänyt erittäin toimivia tapoja ja työkaluja.

Perinteisesti syömisen muutosta lähestytään tavoilla, jotka eivät toimi mielemme psykologian kanssa. Tässä kolme tärkeintä asiaa, mitkä tulee huomioida muutoksen suunnittelussa.

1. Muutoksen tekee asiakas, ei ohjaaja

Olen saanut uskomattomia muutoksia aikaan sillä, että en ole käskenyt asiakasta syömään tiukasti minun terveelliseksi näkemälläni tavalla. Lähden siitä, että asiakas itse päättää, mikä hänelle on juuri nyt tärkeää muuttaa.
Joskus voi aloittaa myös siitä, mikä tuntuu asiakkaalle helpoimmalta. Keskustellaan myös siitä, minkälaista ihmisen arki on. Miten hän nukkuu, minkälaista stressiä hän kokee. Mitä mahdollisuuksia syömiselle tai ruoanlaitolle on päivän aikana.
Pohditaan yhdessä, mikä toimii jo nyt ja mihin aikaan päivästä on kova nälkä, milloin on makeanhimoa tai väsymystä. Minkä asian muokkaaminen parantaisi tai helpottaisi ihmisen arkea ja toisi parempaa oloa, parempaa jaksamista.

Vasta sitten lähdetään miettimään, mitä olisi tärkeää lähteä muuttamaan ja miten.

Eräs asiakas ilmoitti minulle alkuvaiheessa, että liikunta ei ole sitten ollenkaan tärkeä tai hänelle mahdollinen vaihtoehto painonhallinnan tueksi. Ei vaan kiinnosta eikä huvita lähteä ulos räntäsateeseen… En ruvennut siitä jankkaamaan, vaikka itse pidänkin liikuntaa tärkeänä hyvinvoinnin tuojana. Sen sijaan kysyin häneltä itseltään, että mikä asia olisi sinulle nyt helpointa tai tärkeintä tehdä, jotta olosi olisi parempi päivän aikana.

Asiakas itse valitsi pienentää lounaan kokoa sekä muuttaa päivällistä kevyemmäksi aiemmasta ”mättöateriasta”. Kuukauden päästä kun tapasimme uudestaan, hän oli paitsi tehnyt muutokset lounaaseen ja päivälliseen, mutta myös alkanut käymään kävelylenkillä kolme kertaa viikossa.

Tämä esimerkki kertoo, että muutos ei tullut käskystä, vaan siitä, että hän ymmärsi muutoksen tuoman hyödyn merkityksen itselleen, ja sai itse tehdä itselleen sopivia asioita sen eteen.

2. Muutoksen on oltava omien arvojen mukainen

Motivaatio muutoksen tekemiseen syntyy siitä, että ensinnäkin muutoksen tekemisen syy pitää olla meille itselle tärkeä. Se, että saisimme tietyn kokoisen pepun tai tietyn muotoiset vatsalihakset ei ole riittävä motivaattori enää siinä tilanteessa, kun arjessa on tiukkaa, kiirettä, stressiä tai murhetta läheisten voinnista. Muutoksen tärkeyttä ei myöskään auta se, että terveydenhuollon ammattilainen sanoo, että ”kyllä nyt pitäisi”.
Ihmisen pitää itse kokea muutoksen syy hänelle tärkeäksi.
Mieti siis mitä sinulle tärkeää muutos tuo. Onko tuo asia edelleen tärkeä, vaikka työt stressaa, perheenjäsen sairastuu tai tulee jotain muuta äkillistä painetta elämään?

3. Motivaatio tarvitsee tukea sekä kannustusta

Lisäksi motivaatiota vahvistaa se, että meillä on itsellä päätösvalta edes johonkin asiaan mitä teemme. Voimme valita aloittaa siitä, mikä tuntuu aluksi helpolta tai tärkeältä. Kun saan itse päättää, sitoudun tekemiseen todennäköisesti paremmin, koska silloin tuo teko on sellainen mikä sopii itselle, olemme sen itse valinneet. Huomaamme myös hyödyn, koska se lähtee itse koetusta tarpeesta.

Lisäksi tarvitsemme yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kannustusta muutoksen tueksi. Eli että meillä on samanhenkinen porukka, johon kuulua tai edes ihminen tai pari, jotka tukevat ja tsemppaavat eteenpäin.
Erittäin paljon tarvitaan positiivista palautetta ja kannustamista ei pelkästään onnistumisesta, vaan myös yrittämisestä. Yksin taistelu tuulimyllyjä vastaan on vaikeaa. Se, että kuulee joltakin, että hyvin sä vedät tai että onnistut kyllä varmasti vielä, vaikka ensimmäinen kokeilu ei mennytkään ihan putkeen luo uskoa ja pitää yrittämistä yllä.

Vastaa näihin kysymyksiin kun olet tekemässä muutosta syömistottumuksiisi

Oletko miettinyt onko aikomasi tai jo toteuttamasi muutos sinulle itsellesi tärkeä, vai onko se jonkun muun sanelema?

Mikä olisi sinulle itsellesi tärkeä tai helppo ensimmäinen muutos, jonka voisit tehdä nyt tänään tai huomenna?

Minkä pienen asian muuttaminen arjessa toisi sinulle parempaa oloa, jaksamista tai virkeyttä?

Miten nykyinen terveydentilasi, jaksamisesi ja kuntosi mahdollistaa niiden asioiden tekemistä, joita sinä haluat elämässäsi tehdä vielä kymmenenkin vuoden päästä jos jatkat muuttamatta elämässäsi nyt mitään?

Onko sinulla joku, joka tukee ja tsemppaa sinua muutoksessasi ja kannustaa yrittämisestä?

Seuraavassa artikkelissa kerron tärkeimmät oivallukseni näiden onnistuneiden muutosten takaa. Annan vinkit, joiden avulla sinäkin onnistut sekä yhden tehtävän, jonka avulla voit vahvistaa motivaatiotasi.
Lue tästä edellinen artikkeli: Haluatko muutosta ruokavalioosi? Tee tämä asia toisin!

Haluatko tehdä muutosta ruokavalioosi tai syömistottumuksiin yhdessä kanssani? 
Tule mukaan Mielen voimalla – onnistu syömisen muutoksessa verkkovalmennukseen. Se on valmennus, jonka avulla haluan tarjota jatkuvasti työssäni käyttämiä muutoksen työkaluja mahdollisimman monelle.
Lue lisää valmennuksesta täältä ja tule mukaan!