16 loka Onko sinulla vara olla syömättä hyvin?
Arvaatko kuinka usein minulle, terveyden ja ravitsemuksen ammattilaisena todetaan, että ”teillä syödään varmaan kotona tosi terveellisesti?” ja ehkä kysytään vielä, että ”syödäänkö teillä koskaan mitään herkkuja?”.
No, mielestäni herkkuja on hyvin monenlaisia ja vielä jos laajennetaan tätä käsitettä hyvän olon ja mielen tuottaviin asioihin, niin kyllä meillä sellaisista nautitaan.
Mutta toisaalta, kyllä toimintaani kotona ohjaa tietyt periaatteet, myös syömisen suhteen.
Sellaisia periaatteita, joista USEIMMITEN pidän kiinni syömisessä on mm. että jokaisella aterialla on jotain tuoretta. Tämä koskee myös aamu- ja välipaloja.
Toinen periaate on säännöllinen ateriarytmi. Jos tekemiset aikatauluttuu ateriarytmin kanssa päällekkäin, nappaan mukaan banaania, välipalakeksejä, pähkinöitä, ruiskeksejä tai hedelmäsmoothieita. Näillä selviää ilman nälkäkiukkua ja koko perheen elämä helpottuu.
Kolmas periaate on, että aterioita ei korvata sokerisilla tai rasvaisilla naposteltavilla.
Neljäs periaate on vielä se, että ruoka ei ole palkinto, lohduke tai hyvitys. Tunteita hoidetaan juttelemalla niistä, lohduttamalla halauksin ja silityksin. Tunteiden voima hellittää jakamalla ja huomaamalla ne, ei tukahduttamalla esim. ruoan varjoon.
Arvopohjainen tekeminen on tullut pikakikkojen tilalle.
Usein toimintaa ohjaavat arvot – siis se, mitä ihminen pitää tärkeänä. Tätä voisi konkretisoida niin, että mitkä ovat niitä asioita, joita ihminen arvostaa niin paljon, että haluaa pitää kiinni niistä loppuelämän ajan. Mitkä on niitä asioita, jotka tekevät minun elämästäni kivaa, mielekästä ja arvokkaan tuntuista. Mitä ilman en voisi jäädä autiolle saarelle tai mitä periaatteitani en myisi mistään hinnasta?
Itse pidän terveyttä korkeassa arvossa: minulle on tärkeää, että jaksan tehdä mielenkiintoisia asioita, haluan välttää joutumasta syömään isoa lääkearsenaalia osin verovarojen kustantamana ja haluan jaksaa touhuta lasten ja ehkä joskus lastenlastenkin kanssa mahdollisimman paljon ja pitkään.
Syömiseen liittyvät periaatteeni muodostuvat tältä pohjalta: mitkä asiat auttavat siinä, että pysyn virkeänä ja terveenä, toivottavasti vielä tulevaisuudessa.
Tavoitteet matkalla auttavat jaksamaan ja kertovat suunnan
Kun on selvää se, mitä haluaa elämässään olevan, mitä terveyden ja kunnon mahdollistavan, voi lähteä pohtimaan, että mitkä ovat itselle sopivia tavoitteita matkalla. Millaisia ilon aiheita ja pieniä palkintoja elämään voisi sisältyä näiden tärkeiden asioiden osalta, jotta elämä tuntuu mielekkäältä?
Eihän koko ajan voi elää 100% terveys edellä, eihän sekään olisi välttämättä ihan mielekästä elämää? Mutta mikä voisi olla asia, joka vielä motivoi ja sitouttaa tekemään terveystekoja? Tavoitteet auttavat tietämään, että mistä huomaa sen, että siinä arjen puurtamisessa ja teoissa on jotain järkeä?
Hyviä tavoitteita voi olla vaikka johonkin yhteiseen kuntotapahtumaan osallistuminen, tietyn arkisen haasteen sujuminen ongelmitta tai kunnon riittämisen koko päivän aikaiseen energiseen oloon työssä JA vielä siellä kotonakin. Tällaisten suuntamerkkien avulla tietää, että tekee oikeita asioita.
Arvot ovat tekoja arjessa
Entä mitä ne teot sitten ovat? Hienoimmatkaan arvot ja tavoitteet eivät tule todeksi, jos emme elä arjessa niiden arvojemme mukaisesti. Tämä on vähän niin kuin yrityksen johtaja maalailisi kauniita korulauiseita yrityksen tilasta, mutta henkilöstö tietäisi yrityksen sisäisen hengen ja toiminnan olevan aivan metsässä.
Monilla nämä elämän tärkeimmät arvot ovat perhe, terveys ja työ tai ystävät. Mutta jos se terveys tai perhe jää aina työn tai vaikkapa rahan tai maineen niittämisen jalkoihin, niin miten käy elämässä pitkässä juoksussa? Olo voi alkaa tuntua ahdistavalta ja päivät kuormittavilta. Jos mieli halajaa koko ajan muualle kuin missä kroppa puuhastelee, niin tilanne alkaa ennen pitkää kuormittaa. Elämä voi tuntua kaaokselta ja mieli ei osaa rauhoittua vaan tuskailee huonoa omaatuntoa jatkuvasti.
Ne elämän tärkeät asiat täytyy vielä pilkkoa näkymään arkeen: Mitä se tarkoittaa käytännössä, että terveys on minulle tärkeä asia? Miten se näkyy arjen valinnoissa? Missä haluan, että olen terveyteni suhteen kymmenen tai kahden kymmenen vuoden päästä? Voinko elää sovussa itseni kanssa, jos jatkan sinne asti nykyisillä elämäntavoillani?
Arvojen tuominen arkeen on tekojen valintoja: jos haluan kuntoni ja jaksamiseni kohoavan, valitsen käydä liikkumassa kolmena-neljänä päivänä viikossa. Jos haluan pitää kolesteroliarvoni kurissa ja välttyä lääkitykseltä, valitsen lautaselle useimmiten aterialla jotain tuoretta sekä pehmeitä kasvirasvoja sekä valitsen sen pizza-aterian vähän harvemmin kuin kasvisvoittoisen kotiruoan.
Jos pidän yhteyttä perheeseeni tärkeänä, valitsen, että työ- tai harrastusmenoja tulee korkeintaan kahtena iltana viikossa, muina olen läsnä perheelleni. Esimerkiksi jotain tämän suuntaista.
Arvojen mukaan tekojen valitseminen tuo myös henkistä helpotusta ja vähentää kuormittumista. Kun valitsen tietoisesti, että tänään liikun ja huomenna istun lattialla ja pelaan lasten kanssa, niin ylihuomenna voin tehdä töitä. Tärkeille asioille on omat paikkansa, saan niitä riittävästi arkeen, eikä koko ajan tarvitse potea huonoa omaatuntoa siitä, että pitäisi olla jossain muualla.
Onko sinulla vara syödä huonosti ja olla liikkumatta?
Jos tiedän, että tietyt asiat, kuten kasvikset, kuitupitoiset välipalat sekä sopiva tasainen syöminen edistävät terveyttäni, parantavat jaksamista ja ehkä jopa lisäävät terveitä elinvuosiani, niin miksi en niihin asioihin satsaisi?
En kuvittele olevani fysiologinen poikkeus siinä, että minun terveyteni säilyisi ja kohenisi ilman, että teen niitä asioita, joiden on tutkimuksissa osoitettu edistävän terveyttä.
Toki poikkeukset sääntöön on sallittuja ja tuovat mielekkyyttä syömiseen ja muuhun elämään. On hyvä hyväksyä sekin, että aina ei tarvitse elää tiukimman säännön mukaan. Terveys tai kunto ei kaadu siihen, että välillä valitaan helpompi tie tai ”vähemmän ravitseva” ateriavaihtoehto.
Arvopohjainen lähestyminen on alkanut hiipiä niin yritysten kuin ihmistenkin hyvinvoinnin johtamiseen. On alettu ymmärtää, että pikakikat niin painonhallinnassa, kuin johtamisessakin johtavat usein vain pahempaan sekaannukseen: kukaan ei enää tiedä mikä todellisuudessa on tärkeää ja mihin oikeasti pitää keskittyä.
Jotta arjessa saavuttaa niitä asioita, mitä haluaa, pitää löytää sen asian tärkeys itsestään. Sen jälkeen määritellään millä keinoilla tämä asia toteutuu. Terveys toteutuu (tai siihen voi vaikuttaa) tietynlaisilla ruokavalinnoilla. Työpäivän parempi jaksaminen mahdollistuu riittävällä palautumisella, virkistävällä unella ja sopivalla kuntoa kohottavalla liikunnalla.
Syömiseen liittyvät periaatteeni ovat valintoja, jotka ovat minulle tärkeitä ja joiden eteen olen valmis näkemään pienen vaivan, jotta saan elämässä sitä mitä haluan. Vaiva on huomattavasti pienempi kuin se ”palkkio” mitä näistä saan.
Mitkä ovat siis ne asiat, jotka vievät sinut kohti sellaista elämää, jota haluat elää seuraavan kahden kymmenen vuoden päästä?