07 tammi Ravitsemus+mieli+muutos = enemmän itselle tärkeitä asioita
Oletko ihmetellyt, että vaikka tiedät mikä on terveellistä syömistä ja mikä vähemmän terveellistä, ei silti ruokavalion muuttaminen terveellisemmäksi ole helppoa?
Moni kokeilee erilaisia kuureja ja ”ryhdistäytymisiä”, mutta ne usein päättyvät, koska tekevät arjen syömisestä hankalaa ja kurjaa. Tiedän kokemukseni kautta, että pelkkä tieto ruoan terveellisyydestä ei vielä saa aikaan todellista muutosta elämässäsi, eikä terveydessä tai painossasi.
Minua kiehtoo tässä ravitsemusterapiassa, jota teen työkseni se, että miten se elämäntapojen muuttaminen tapahtuu ihmisen elämässä. Mikä on se syy tai tekijä, joka saa aikaan sen, että elämäntapojen muuttaminen onnistuu ihmisen elämässä – tai ei onnistu. Miten tai miksi toisilla terveyttä edistävät elämäntavat solahtavat arkeen, mutta toisilla muutos ei meinaa onnistua millään.
Tämä aihepiiri kiehtoo minua entistä enemmän, mitä pidempään tätä työtä olen tehnyt. Olen löytänyt myös hyviä työkaluja näiden mielen ja muutoksen haasteiden kohtaamiseen ja ratkomiseen mm. Hyväksymis- ja omistautumisterapian ja ratkaisukeskeisen psykologian kautta sekä NLP:stä (neuro-linquistic programming).
Olenkin pyöritellyt tästä mielessäni yhtälön, joka kuvaa mielestäni sitä, mistä on kyse hyvässä ravitsemuksessa ja sen syntymisessä ihmisen elämässä. Tämä yhtälö on myös se, jota minä ratkon asiakkaani kanssa. Ja se näyttää tältä:
Syöminen(oikea ravitsemus) + mieli + muutos = enemmän itselle tärkeitä asioita elämään
Eli tässä yhtälössä yhdistyy neljä seikkaa, jotka ovat keskiössä, kun mietitään terveyttä, ravitsemusta ja hyvinvointia sekä näiden lisäämistä ihmisen elämässä:
Ravitsemus
Ravitsemus, eli se, mikä ruoka, mitkä ravintoaineet edistävät terveyttä yleisesti, ja toisaalta mitkä ovat ravitsemuksen kulmakivet kunkin henkilön omalla kohdalla. Peruslinjat vaikkapa siitä, että kuidut, kasvikset, hedelmät ja marjat sekä pehmeät rasvat edistävät terveyttä ovat kaikilla aika samat, mutta sitten voi tulla painotuksia henkilökohtaisesti vaikkapa terveyteen liittyvistä asioista tai urheilutavoitteiden vuoksi.
Lisäksi mitä kaikkea syömiseen liittyy: sosiaalisuus, kulttuuri, juhlat ja arki, nautinto ja kehon tarpeet, arjen haasteet ja eri tilanteet.
Mieli
Mieli tarkoittaa sitä, että pitää ymmärtää miten mieli toimii muutoksessa. Kun halutaan muuttaa toimintaa tai elämäntapoja, emme voi olettaa, että voidaan suoraan hypätä siitä tilanteesta, että ongelma on havaittu siihen, että toteutamme jotain uutta, ehkä jopa ulkoapäin saatua elämäntavan tai syömisen mallia. Mieli ei toimi niin. Lisäksi mielessä on niin paljon meihin itseemme ja arkeemme vaikuttavia tekijöitä, käsityksiä itsestämme ja syömisestä, ruoista, tapa puhua itsellemme, tapamme suhtautua mm. vastoinkäymisiin. Näitä pitää ymmärtää ja käsitellä.
Muutos
Pitää ymmärtää mitä muutoksen tekeminen ihmisen arjessa tarkoittaa. Kun muutamme syömisen tapaa, se vaatii sitä, että meidän pitää saada aivoissa aikaan uusia hermoyhteyksiä, jotka ohjaavat toimintaamme. Jos pitää muuttaa niitä ruokia, mitä tavallisesti syö, niin pitää miettiä jo ennen kauppaan menoa, mitä sieltä ostan. Kaupasta minun pitää osata löytää erilaisia ruokia, kuin mitä olen tottunut (ranskalaisten ja kalapuikkojen sijaan jotain muuta), minun pitää osata valmistaa niistä uusista aineksista ruokaa uudella tavalla. Lisäksi minun pitää miettiä päivääni uusiksi: Joudunko heräämään aiemmin, jotta ehdin syödä aamupalaa? Miten saan aikaa lounaalle, mistä löydän hyvän lounaan, miten onnistun syömään välipalan kiireisen päivän aikana? Ja niin edelleen.
Päivään tulee monta monta uutta päätöstä. Ja jokainen päätös vaatii aktiivista miettimistä ja asian ajattelua. Vaatii siis sekä ajallisia, että jaksamisresursseja.
Enemmän itselle tärkeitä asioita elämään
Ja vielä viimeinen, eli enemmän itselle tärkeitä asioita elämään. Se on oikeastaan se, mistä koko muutos lähtee. Siitä, että miksi muutos tehdään. Mitä se tapojen muuttaminen tuo minulle sellaista, jonka itse koen tärkeäksi ja arvokkaaksi. Se, että näen noin paljon vaivaa, kuin edellä on kuvattu, miksi sen teen? Mitä saan tilalle? Sen syyn, miksi tuo vaiva nähdään, tulee olla painava, jotta sitä vaivaa jaksaa tehdä.
Toisilla syy tehdä muutoksia terveys- ja hyvinvointitottumuksiin voi olla se, että haluaa jaksaa paremmin lasten kanssa. Tai touhuta lastenlastenkin kanssa tulevaisuudessa. Jollekin muutos on tärkeä siksi, että haluaa saada työssä enemmän tuloksia aikaan. Tai haluaa jaksaa ja pystyä kehittämään itseään enemmän. Kolmannelle muutoksen motiivi voi olla ihan vain itsestä huolehtiminen ja terveen elämän mahdollisuuksien maksimoiminen nyt ja myöhemmin.
Joka tapauksessa se syy, miksi muutosta lähdetään tekemään pitää olla itselle merkityksellinen ja tärkeä. Ulkoapäin ohjattuna, lääkärin määräyksestä muutos harvoin syntyy – ja on vielä harvemmin kestävä. Mitä saan siitä, että menen vaikkapa aiemmin nukkumaan, onko se minulle tärkeämpää, kuin illalla valvominen ja esimerkiksi television katselu.
Se, että tietää mikä on suunnilleen terveellistä ja mikä vähemmän terveellistä ruokaa, ei yleensä riitä muutoksen aikaansaamiseen. Jos näin olisi, niin eihän minulla olisi juuri töitä.
Toisaalta tämä antaa myös ymmärrystä sinulle, joka pähkäilet ja tuskailet muutoksen tekemisen hankaluuden kanssa.
Muutoksessa onnistumattomuus ei välttämättä ole saamattomuutta, eikä itsekurin puutetta, vaikka pientä sinnikkyyttä ja päättäväisyyttä alussa tarvitaankin vapauden ja ”vastuun” välillä tasapainoilemiseen.
Muutos kyllä onnistuu, kun antaa itselle tarpeeksi aikaa, huomaa pysähtyä välillä sitä tehdessään ja tunnustella tunnelmiaan. Sekä pitää kirkkaana mielessä sen, mitä hyvää muutos itselle tuo.