fbpx
Työnantaja, tuetko jaksamista ja hyvää ravitsemusta työpaikalla? - Kirsi Englund
1704
post-template-default,single,single-post,postid-1704,single-format-standard,bridge-core-1.0.6,ajax_fade,page_not_loaded,,qode_grid_1300,qode-child-theme-ver-1.0.0,qode-theme-ver-18.2,qode-theme-bridge,qode_header_in_grid,wpb-js-composer js-comp-ver-6.1,vc_responsive

Työnantaja, tuetko jaksamista ja hyvää ravitsemusta työpaikalla?

Työnantaja, tuetko jaksamista ja hyvää ravitsemusta työpaikalla?

 
Moni työnantaja näkee jo työntekijöiden jaksamisen ja hyvinvoinnin edistämisen tärkeänä asiana työssäjaksamiselle ja menestymiselle.
Kuitenkin panostukset työntekijöiden hyvinvointiin jäävät usein työterveyshuollon tarjoamisen sekä erilaisten liikuntapalvelujen käytön mahdollistamisen, vaikkapa liikuntasetelien avulla, tasolle.
 
Tiedetään kuitenkin, että ravitsemuksella, sillä miten, mitä ja milloin syömme, voimme vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi aivojen hyvinvointiin ja kognitiivisiin (tiedon käsittelyyn liittyviin) toimintoihin ja näin tukea työssäjaksamista ja työkykyä: sitä mitä saamme aikaiseksi päivän aikana.
 
Onko sinun työpaikalla tuettu työntekijöiden terveyttä ja työssäjaksamista hyvän ravitsemuksen avulla?
 
 

Aivot tavitsevat säännöllistä energiaa

Aivojen hyvinvoinnin ensimmäinen kulmakivi on se, että ne tarvitsevat säännöllisesti energiaa. Tarvitaan siis hiilihydraatteja, jotka ovat aivoille välttämätön energianlähde. Hiilihydraattejakin on monenlaisia, eli niiden vaikutus veren sokeritasapainoon voi olla monenlainen riippuen siitä miten ne valitaan. Verensokeritason vaihtelu voi vaikuttaa vireystilaan ja jaksamiseen: se kannattaa pitää mahdollisimman tasaisena.
Järkevä työnantaja siis tukee säännöllistä syömistä rytmittämällä työpäivään tarpeelliset ruokatauot
Miten säännöllinen syöminen on mahdollistettu työpaikalla? Varataanko palavereja lounasaikaan vai tuetaanko sitä, että kaikilla on aikaa pitää kunnon lounastauko: saada sekä lepohetki, että syödä rauhallisesti kunnollinen terveyttä edistävä ateria.
Entä välipalat silloin kun kokoukset tai työt venyvät pitkään iltapäivään? Pidetäänkö tarvittavia taukoja ja näytetäänkö esimerkkiä siitä, että on suotavaa elää muullakin kuin kahvilla ja energiajuomilla.
 

Näytetäänkö työpaikalla esimerkkiä siitä, että on suotavaa elää muullakin kuin kahvilla ja energiajuomilla?

 
 

Lounaasta virkeyttä, ei väsymystä

Hyvä lounas on sellainen, joka tukee virkeyttä ja jaksamista, eikä vie ihmisiä väsymyskoomaan muutamaksi tunniksi aterian jälkeen.
Missä työntekijöiden on siis mahdollista syödä? Onko hampurilaispaikka ainoa työskentelytahdin tai etäisyyksien mahdollistama ruokapaikka? Runsaasti rasvaa ja energiaa sisältävä lounas on takuuvarma väsyttäjä sekä painonkerryttäjä. Voiko työnantaja kartoittaa ja listata hyviä lounasmahdollisuuksia työpisteen lähialueella ja tarpeen mukaan viedä tai sopia lounashetkiä näihin paikkoihin?
Vai voisiko jaksamista ja terveyttä edistävää lounasta tarjota suoraan työpaikalla? Esimerkiksi niin, että työnantaja tarjoaa tällaisen lounaan (vaikkapa kerran viikossa) osana työhyvinvointia edistävinä toimenpiteinä.
 
 

Hyvät välipalat kaikkien saataville

Mitä työpaikalla syödään kun palaverit venyvät tai iltapäivän työputki alkaa olla syönyt lounaan energiat vähiin? Mennäänkö pelkän sisun voimalla, lähikioskin suklaapatukoilla vai onko työpaikalla tarjolla hyviä välipalavaihtoehtoja? Työpaikalle voi tilata valmiiksi ovelle toimitettavan hedelmäkorin tai vaikkapa pähkinöitä. Nämä tukevat taatusti paremmin niin jaksamista päivän aikana kuin terveyttä ja hyvinvointia pidemmällä aikavälillä kuin suklaat ja karkit.
Voisiko työnantaja pitää laajempaakin välipalarepertuaaria tarjolla taukotiloissa? Rahkat, jogurtit, laadukkaat myslit, täysjyväleivät, pehmeät kasvirasvat, pähkinätahnat, proteiinipitoiset leikkeleet ja naposteluporkkanat ja kirsikkatomaatit ovat helppoja pitää työpaikan jääkaapissa ja houkuttelevat varmasti syömään hyvin.
 
 

Mahdollistavatko työtilat hyvän syömisen?

Miten työpaikan tilat tukevat hyvää syömistä? Onko lounaalle ja tauoille varattu viihtyisät ja toimivat tilat, joihin on kiva mennä? Onko ruokien säilyttämiselle asianmukaiset tilat? Voiko ruokaa lämmittää työpaikan keittiössä?
Parhaimmillaan työpaikan taukotilat houkuttelevat pitämään taukoja yhteisöllisesti: Ne tukevat niin fyysistä jaksamista niissä tarjottujen terveellisten välipalojen avulla, sekä myös henkistä hyvinvointia ja työpaikan ilmapiiriä mahdollistamalla sosiaalista kanssakäymistä, verkostoitumista ja ideoimista.
Riittävän tilavat taukotilat, asianmukaiset ruokien säilyttämis-, lämmittämis-, ja syömismahdollisuudet (välineineen) sekä mahdollisesti seisomisen mahdollistavat kalusteet, ovat modernin toimiston perusasioita, jolloin hyvinvointia voi tukea monin tavoin.

Hyvät yrityksen taukotilat houkuttelevat hyville välipaloille, virkistymään ja verkostoitumaan.

 
 

Hyvän syömisen kulttuuri & työntekijöiden hyvinvointi osaksi yrityksen strategiaa

Mikä onkaan yritykselle tärkeämpi pääoma, kuin hyvinvoiva, jaksava ja tuottelias työntekijä. Työntekijöiden hyvinvointi kannattaakin ottaa osaksi yrityksen strategiaa: panostaa siihen yhtä paljon, kuin muihin yrityksen tärkeisiin strategisiin tavoitteisiin. Tätä arvostaa varmasti niin nykyiset kuin tulevatkin työntekijät, samalla siis parannetaan työnantajamielikuvaa.
Kun työntekijöiden hyvinvointi kirjataan osaksi yrityksen strategiaa, tulee sille kirjata myös tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet, mahdollisesti myös budjetti.
Työntekijöiden hyvinvointi lisää työssä viihtymistä ja todennäköisesti myös vähentää poissaoloja. Seurata voi myös työterveyshuollon käyntejä ja sitä miten työntekijät saavuttavat heille asetetut tavoitteet.
Jotta tavoitteiisin päästään, tulee miettiä miten se tehdään. Miten teillä sitoutetaan työntekijät tekemään tekoja terveyden eteen? Tähän tarvitaan varmasti niin vastaantuloa työntantajan suunnalta esimerkiksi tarjottujen välipalojen muodossa, asiallista tietoa ja motivoimista, tarpeeksi konkreettisia muutostavoitteita sekä hyvinvoinnin merkityksen näkyväksi tuomista.
 
 

Muutos onnistuu kun se on tarpeeksi tärkeä

Elämäntapojen muuttaminen ei onnistu yleensä sillä, että kerrotaan henkilölle, että ”syö vähemmän ja kuluta enemmän”. Ylipäänsä käskevä tai ulkoapäin ohjattu muutos ei ole motivoiva.
Kun hyvinvoinnin merkitys ja tavoitteiden asettaminen annetaan ihmisen itse määriteltäviksi, muuttuu suhtautuminen asiaan erilaiseksi.
Miksi hyvinvoinnista huolehtiminen on sinulle tärkeää?
Mitä itsellesi tärkeää saat siitä, että syöt säännöllisesti ja terveellisesti ja pidät huolta jaksamisestasi?
Mitkä olisi yksi tai kaksi sinulle tärkeää tai helppoa asiaa, jotka voisit tehdä parantaaksesi ruokavaliotasi? Ja miten ne saat onnistumaan päivän aikana?
Mitkä asiat tai omat ominaisuutesi tukevat onnistumistasi?
 

Mikä olisi yksi sinulle tärkeä muutos, mikä parantaisi hyvinvointiasi?

 
Näillä kysymyksillä ihminen saa itse valita ja oivaltaa, miksi ja miten hän huolehtisi hyvinvoinnistaan.
Lisäksi tarvitaan tietysti tukea, kannustusta, insipiraatiota ja seuraamista, jotta muutos etenee tasaisesti. Ei tarvita kikkakolmosia tai askeettista elämäntapaa, vaan oikein valittuja ja mitoitettuja, tarpeeksi konkreettisia tekoja, niin muutos tapahtuu yllättävänkin helposti.
 
 
Parempia-tuloksia-oikealla-ravitsemuksella-työhyvinvointi-kirsi-englund