07 marras 5 merkkiä terveestä ruokasuhteesta
Pyrit välttämään tiettyjä ruokia, esimerkiksi leipää tai jäätelöä tai vastaavaa hyvältä maistuvaa ruokaa. Vaikka kuinka päätät olla tiukkana, niin aina käy niin, että kun tätä ruokaa tulee ostettua, niin syömistä on vaikea hallita. Tulee syötyä enemmän kuin oli tarkoitus, ehkä jopa koko paketillinen.
Tai suklaata ei voi ostaa kotiin ja syödä yhtä palaa, vaan sitä on pakko syödä koko levy kerralla.
Miksi on niin vaikea pitäytyä tekemässään päätöksessä tai hallita syömistä tiettyjen ruokien kohdalla?
Nämä on tyypillisiä esimerkkejä siitä, että syömiseen tai tiettyihin ruokiin liittyy hankalia ajatuksia. Olemme oppineet ajattelemaan, että leivän, jäätelön, sukaan tai jonkin muun ruoan syöminen liittyy johonkin negatiiviseen, ehkä lihomiseen ja lihominen on jotain negatiivistä ja ei toivottua. Se pelottaa. Suhde ruokaan on kimurantti: jotkut ruoat ovat ”hyviä” ja ”terveellisiä” ja toiset ruoat taas aiheuttavat meille jotain negatiivista. Silloin kun ruokasuhde on vinksallaan ja ruokia koetaan negatiivisiksi tai niiden syömiseen liittyy sääntöjä, seuraa näiden syömisestä usein ristiriitaisia ajatuksia ja ehkä jopa terveydellisiä haasteita.
Ruokasuhteella tarkoitetaan meidän elämän varrella kehittyneitä ajatuksia, asenteita, suhtautumista ja käyttäytymistä ruokaa ja syömistä kohtaan. Ruokasuhde kehittyy meidän koko elämän aikana ruokaan liittyvien kokemusten sekä meidän itse näille kokemuksille antamien tulkintojen ja merkitysten perusteella. Siihen vaikuttaa suuresti mm. se minkälaista puehetta ympärillämme näemme ja koemme ruoasta, syömisestä ja kehoista jo lapsuudesta asti.
Usein ruokaan suhtaudutaan nykyisin helposti kurinalaisesti, painokeskeisesti ja yksityiskohtiin keskittyen. Perinteisesti ainakin Suomalaisessa kasvatuksessa syöminen on ollut hyvin suorituskeskeistä: pitää syödä, jotta jaksaa ja tankata varmasti kunnolla silloin, kun ruokaa on saatavilla, koska voi olla että kohta sitä ei taas ole. Lautanen pitää syödä tyhjäksi ja ruokaa ei saa jättää. Erilaiset paino- ja kehoihanteet, dieetit ja ruokatrendit ovat myös lisänneet hämmennystä suhtautumisessa ruokaan.
Kun alun esimerkin mukaisesti jotain ruokaa kielletään tai ajatellaan, että sitä ei saa syödä, koska siitä seuraa jotain negatiivista, kasvaa usein mieliteko tätä ruokaa kohtaan ja jossain vaiheessa mieliteko on niin suuri, että mieli ei enää jaksa vastustaa sitä. Sitten kun syödään, tulee helposti olo, että antaa mennä kun nyt kerran tuli syötyä ja sitten rajoitan taas. Sen jälkeen helposti koemme syyllisyyttä, vähennämme syömistä, soimaamme itseämme, rankaisemme kehoa syömällä liian vähän tai ehkä liikkumalla paljon ja jatkamme syömisen kontrolloimisen kierrettä.
Elimistöhän ei kuitenkaan varsinaisesti tunnista, että mistä ruoasta energiaa tulee. Elimistö ei reagoi suklaasta tulevaan energiaan eri tavalla kuin vaikka lohesta tai omenasta tulevaan energiaan, vaan energian kokonaissaanti pitkällä aikavälillä vaikuttaa kehossa esimerkiksi painoon.
Ruokasuhteen haasteet saattavat olla monien syömisen haasteiden, kuten painonhallintahaasteiden taustalla. Epäterve ruokasuhde saattaa johtaa yksipuoliseen tai liian vähäiseen tai liialliseen syömiseen. Ruokasuhteen haasteet voivat lisätä häpeää, syyllisyyttä, itseinhoa ja epäonnistumisen kokemuksia syömisen ympärille. Negatiivisen ruokasuhteen myötä syömme erilaisten sääntöjen, uskomusten tai ulkoisten syiden vuoksi, emmekä kehon nälän ja kylläisyysviestien mukaisesti. Silloin keho ei välttämättä voi hyvin ja toisaalta ruoasta ja syömisestä aiheutuu paljon stressiä, huolta ja ahdistusta.
Millainen on hyvä ruokasuhde?
Ruoka on ennen kaikkea kehon ravintoa: polttoainetta ja rakennusaineita ja toimintojen ylläpitäjä. Ruokaa ei siis tarvitse ansaita, vaan se on meidän perustarve, jota meidän kuuluu antaa keholle. Ruokaan ja syömiseen liittyy myös sosiaalisuus, eli se, että syömme eri tavalla erilaisissa tilanteissa, juhlissa juhlaruokaa ja arjessa vaihtelevasti erilaisia arkiruokia. Tärkeä osa ruokaa on myös sen tuottama mielihyvän kokemus, jota me ihmiset kaipaamme.
Neutraali ruokasuhde on kohtuullista, joustavaa, sallivaa ja hyväksyvää suhtautumista ruokaa ja syömistä kohtaan. Neutraalissa ruokasuhteessa syödään enimmäkseen kehon tarpeita kuunnellen, mutta myös hyväksyen se, että joskus syödään vähän enemmän tai vähemmänkin. Myöskään mitään ruokia ei kielletä tai korosteta ylenpalttisesti.
Olisi hyvä ajatella, että kaikki syöminen on neutraalia, mikään syöminen ei pelasta meidän kehoa tai vie sitä turmioon tai pompsauta painoa hallitsemattomasti, vaan syömisessä ja kehon muutoksissa on kyse pitkän aikavälin kokonaisuudesta, jota keho säätelee tarkasti.
Neutraaliin ruokasuhteeseen kuuluu, että kaikkia ruokia voidaan syödä: mikään ruoka, sen syöminen tai syömättä jättäminen ei tee meistä parempaa tai huonompaa ihmistä.
Hyvästä, mutkattomasta ruokasuhteesta kertoo esimerkiksi seuraavat asiat:
- Syödään enimmäkseen kehon tarpeita kuunnellen ja kunnioittaen: syödään, kun kehossa tuntuu nälkää ja lopetetaan syöminen, kun olo tuntuu kylläiseltä. Hyvää ruokasuhdetta on sekin, että hyväksymme sen, että joskus syömme vähän enemmän, kuin nälän puolesta olisi ollut tarve, tai toisin kuin olimme etukäteen ehkä ajatelleet.
- Hyvä ruokasuhde edistää hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Se ei siis tarkoita pelkkää painon tai terveysarvojen kontrollointia tai suositusten mukaista syömistä, vaan myös sitä, että syöminen on joustavaa, siihen ei liity tiukkoja kieltoja ja sääntöjä ja voimme elää monenlaisia tilanteita ja hetkiä ruoan äärellä.
- Syöminen joustaa erilaisissa tilanteissa: joskus käydäänkin ravintolassa syömässä tai syödään yhdessä toisten kanssa mitä muut ovat valmistaneet ja toisaalta sitten taas arkeen saattaa kuulua tärkeitä ruokarutiineja, jotka pääsääntöisesti toistuu tavallisessa arjessa, kuten vaikka aamupuuro.
- Syöminen tai syömiseen liittyvät ajatukset eivät vie liikaa aikaa ja energiaa arjessa. Syöminen herättää pääasiassa positiivisia ja mukavia ajatuksia.
- Syömiseen ei liity jatkuvaa laskemista, kontrollointia, ansaitsemista, täyskieltoja tai sääntöjä.
Syöminen tai ruoka ei koskaan ole palkkio tai rangaistus. Ruoka on vain ruokaa. Tunteita hoidetaan muilla keinoilla.
Muutama kysymys, joiden avulla voit pohtia omaa ruokasuhdetta:
- Millainen suhde sinulla on ruokaan ja syömiseen? Minkälaisia ajatuksia ja tunteita ruoka herättää sinussa tällä hetkellä?
- Miten hyvin tunnistat kehon viestejä nälästä ja kylläisyydestä? Onko sinun vaikea luottaa kehon viesteihin?
- Mistä tunnistat, että sinulla on nälkä?
- Miten huomaat, milloin olosi on kylläinen?
- Viekö ruoka, syöminen tai ruoan miettiminen paljon aikaa arjessasi?
- Aiheuttaako syöminen stressiä, ahdistusta tai epäonnistumisen tunteita?
- Millainen syöminen voisi olla sinulle riittävän hyvää?
Miten lähteä parantamaan omaa ruokasuhdetta, tässä muutama vinkki:
- Suhtaudu itseesi ja syömiseen lempeästi, myötätuntoisesti: mitään pahaa ei tapahdu, vaikka syötkin välillä vähän eri tavalla kun olit ajatellut tai jotain, mikä ei ole täysin ravitsemuksellisesti optimoitua.
- Lopeta laihdutuskuurit, dieetit ja ruokien luokittelu kiellettyihin ja sallittuihin. Pyri syömään säännöllisesti, monipuolisesti ja vaihtelevasti. Se on kehollesi hyväksi, että se saa tasaisesti ruokaa ja erilaisia ravintoaineita.
- Yritä kuunnella kehosi viestejä. Syö säännöllisesti ja kuulostele miltä kehossasi kulloinkin tuntuu, onko iso nälkä vai pieni nälkä vai jotain siltä väliltä.
- Syömisen ei tarvitse olla täydellistä. Varaa aikaa ruoasta, sen mauista, tuoksuista, väreistä ja suutuntumista nauttimiseen. Ruoasta saa nauttia!
- Pyri löytämään keinoja tunnesäätelyyn ilman syömistä
- Arvosta kehoasi: mihin se pystyy, mitä keho jaksaa, mitä vahvuuksia siinä on ja mitä se mahdollistaa sinulle?