12 elo Rauha ruoan kanssa – eroon syömisen stressistä
Syöminen ahdistaa ja stressaa monia. Ravitsemusterapeutin vastaanotolla tulee usein esiin tilanteita, että syömisen muutoksia on yritetty saada aikaan jo pitkään. Erilaisia keinoja kokeiltaessa ollaan päädytty helposti tilanteeseen, jossa ei enää tiedä mitä voi tai saa syödä, vaan syöminen aiheuttaa valtavaa stressiä.
Kun haluaa ehkä laihtua tai parantaa terveysarvoja, joutuu miettimään, että jostain syömisestä tulee luopua ja ehkä opetella uusia tapoja. Syömiseen liittyvää stressiä voi lisätä myös varsinkin sosiaalisessa mediassa vastaantulevat erilaiset syömisen trendit, henkilökohtaiset kokemukset ruoasta tai ruokavalioista ja dieetit, joissa suositaan tiettyjä ruokia ja vältetään tietyjä. Voi tulla olo, että ”ravitsemussuositukset vaihtelevat” päivästä toiseen, eikä tietotulvasta ole helppoa poimia sitä, mikä on oleellista ja mikä epäoleellista arjen perusjärkevässä syömisessä.
Usein varsinkin painonhallinnan haasteita pyritään ratkaisemaan erilaisilla laihdutuskuureilla tai rajoittamalla syömisiä. Se johtaa kuitenkin helposti hallitsemattomaan syömiseen, mielitekojen kasvamiseen ja mielessä pyöriviin kysymyksiin siitä, mitäköhän saa syödä, kuinka paljon ja milloin.
Lopulta saattaa käydä niin, että kehossa ei lopulta tapahdu mitään, vaikka syömisiä yritetäänkin kovasti karsia ja järkeistää. Keho tuntuu olevan kuin jotenkin “jumissa”, paino saattaa laskea vähän, mutta sitten syömisen mieliteot kasvavat, tulee erilaisia juhlia, joulu tai juhannus, jolloin syöminen lisääntyy ja ollaan taas lähtötilanteessa.
Myös tunnesyöminen on yleistä saaden meidät hakeamaan lohtua ja mielihyvää ruoasta. Illalla raskaan päivän päätteeksi kaivataan palkintoa kun on selvitty työn ja kodin haasteista. Stressi tai ärsytys saa hakemaan suklaata kaapista ja surussa lohduttaudutaan jäätelön ihanalla pehmeällä kermaisuudella.
Tunteiden vallitsessa tulee helposti syötyä liikaa, mistä seuraa taas tunne, että pitää tasoittaa tilannetta vähentämällä syömistä. Kun syömistä taas vähennetään, seuraa siitä helposti energiavaje, joka saa taas syömisenhalun lisääntymään ja syömisen helposti karkaamaan käsistä.
Mistä ratkaisu syömisen stressiin?
Syömisen haasteita yritetään usein ratkoa lisäämällä syömisen kontrollointia: “pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni” on monelle tosi tuttu lause, kun karkkipussi tai suklaalevy hujahtaa huomaamatta käsistä iltaisin työpäivän päätteeksi, väsyneenä tai stressaantuneena.
Tuo syömisen vähentäminen tai kontrolloiminen lisää on kuitenkin tilanteen ratkaisemista vähän väärästä päästä ja usein johtaakin vaan jatkuviin uusiin “kiristelyihin” ja syömisen karkaamiseen käsistä. Kun näitä haasteita lähdetäänkin ratkomaan toisella tavalla: Kun ymmärretään miksi keho huutaa makeaa iltaisin, uskalletaan luottaa kehon viesteihin nälästä ja kylläisyydestä ja aletaan sallimaan kaikkia ruokia ja ruoasta nauttimista, on lopputulos ihan erilainen. Ei tarvita kuureja eikä sääntöjä syömiseen, vaan mielihalut tasoittuvat ja ruokasuhde paranee.
Usein nimittäin voimakkaan mielitekosyömisen taustalla onkin se, että ei syödä riittävästi päivän aikana tai että yritetään painaa tunteita ja tarpeita, joista ne kertoo, syrjään tai se että syömistä rajoitetaan liikaa.
Kehohan toimii siten, että kehon monimutkaiset hormonaaliset säätelymekanismit huolehtivat siitä, että saamme tarpeeksi energiaa, jotta emme kuole nälkään. Jos keho ei saa energiaa riittävästi päivän aikana, pyrkii se saamaan tuon energian jossain muodossa, jotta me ei kuoltaisi nälkään. Eli nälkä, syömisenhalu ja mieliteot erityisesti energiapitoisia ruokia kohtaan kasvaa. Nopeasti energiaa saadaankin makeasta ja rasvaisesta syötävästä, joten ei ihme, että karkit, suklaa ja jäätelö houkuttaa illalla kun on vihdoin omaa aikaa. Toisaalta taas, kun olemme syöneet riittävästi energiantarpeeseen nähden, lisääntyy kehossa kylläisyyden tunne ja syömisenhalu vähenee. Näin keho pyrkii pitämään painon mahdollisimman vakaana pitkällä aikavälillä.
Liian tiukka syömisen kontrolli, eli että asetamme syömiseen tiukkoja sääntöjä tai rajoituksia (esim. saan herkutella vain lauantaisin) taas aiheuttaa sen, että syömiseen ja ruokiin liittyy voimakkaita tunnelatauksia. Kun joku ruoka kielletään, lisääntyy sen ajatteleminen ja se taas aiheuttaa sen, että mieliteko vain lisääntyy. Kun sitten lopulta syömme, tulee ajatus että nyt millään ei ole enää väliä ja voi syödä rajatta.
Kun oppii, että kaikki ruoka on neutraalia ja ruoasta saa myös nauttia, vaikka joka päivä, vähenee voimakkaat mieliteot.
Näillä askelilla pääset eroon syömisen stressistä?
Ensimmäinen askel on syödä riittävästi ja säännöllisesti. Näin keho saa tarpeeksi energiaa, eikä synny voimakkaita näläntunteita tai syömisen mielitekoja.
Toinen askel on syödä monipuolisesti kaikenlaisia ruokia omien mieltymysten mukaan. Ei ole yhtä ja oikeaa tapaa syödä hyvin tai tiettyjä ruokia joita ”saa”syödä ja ruokia joita ”ei saa” syödä. Erilaisten ruokien syöminen antaa keholle monipuolisesti erilaisia ravintoaineita.
Kolmas tärkeä tekijä ruokarauhan saavuttamisessa on syödä joustavasti. Kehon energiantarve vaihtelee eri päivinä mm. aktiivisuuden tai unen määrän mukaan. On täysin ok, että myös syöty ruokamäärä tai ruoan laatu vaihtelee. Pitkällä aikavälillä kehon oma energiantarpeen ja painon säätelyjärjestelmä tasoittaa tämän vaihtelun.
Neljäntenä askeleena on syödä sallivasti. Unohdetaan siis erilaiset kieltolistat, kuurit, lakot ja syömisen säännöt. Nämä saavat aikaan ylilyöntejä syömisessä ja vääristävät ruokasuhdetta. Mikään yksittäinen ruoka ei hetkauta terveyttä tai nosta tai laske painoa, vaan kyse on aina ruokavalion kokonaisuudesta, siitä mitä syödään pitkällä aikavälillä enemmän ja mitä vähän vähemmän. Kun samanaikaisesti syödään riittävästi ja säännöllisesti sekä sallitaan kaikki ruoat, vähenee erilaiset himot ja mieliteot yleensä hyvin vähäisiksi. Myös sosiaaliset tilanteet helpottuvat, kun voi syödä ilman stressiä mitä haluaa tai mitä on tarjolla. Elimistö hoitaa energiansaannin vaihtelun tasoittamisen niin, että paino pysyy pitkällä aika välillä vakiona, kun syömme nälän- ja kylläisyydentunteen mukaan.
Kaipaatko lisää apua?
Koska stressi syömisestä on niin yleistä, olen kehittänyt valmennuksen Rauha ruoan kanssa, josta saa ratkaisuja juuri silloin, kun syöminen stressaa: kun et tiedä mitä ja kuinka paljon sinun olisi hyvä syödä (esim. jotta paino ei nousisi), kun ruokaan liittyy paljon rajoittavia kieltoja tai sääntöjä, kun tartut helposti suklaalevyyn väsyneenä, tylsistyneenä tai surun keskellä, tai kun on vaikeaa löytää tasapainoa laihduttamisen ja “antaa mennä” vaiheen välillä. Valmennuksessa saat tukea syömiseen sekä henkilökohtaisesti, että pienryhmässä.
Voit tutustua valmennukseen tarkemmin täällä
Lataa myös ilmainen Rauha ruoan kanssa -opas, joka auttaa sinua pääsemään tasapainoon syömisen kanssa.
