fbpx
Väsymys, palelu ja mieliteot lihavuuslääkkeen aikana - mistä ne voivat johtua? - Kirsi Englund
20948
post-template-default,single,single-post,postid-20948,single-format-standard,bridge-core-1.0.6,ajax_fade,page_not_loaded,,qode_grid_1300,qode-child-theme-ver-1.0.0,qode-theme-ver-18.2,qode-theme-bridge,qode_header_in_grid,wpb-js-composer js-comp-ver-6.1,vc_responsive

Väsymys, palelu ja mieliteot lihavuuslääkkeen aikana – mistä ne voivat johtua?

Väsymys, palelu ja mieliteot lihavuuslääkkeen aikana – mistä ne voivat johtua?

Lihavuuslääkitys vähentää useimmilla käyttäjillä ruokahalua tehokkaasti. Joskus niin tehokkaasti, että päivän aikana tulee syötyä huomattavasti vähemmän kuin itse huomaakaan.

Lääkityksen aikana voi esiintyä esimerkiksi väsymystä, palelua, heikotusta tai keskittymisvaikeuksia. Oireet on helppo tulkita lääkkeen sivuvaikutuksiksi, mutta aina kyse ei kuitenkaan ole suoraan lääkkeestä – eikä välttämättä edes selittämättömistä tilanteista.

Taustalla, tai oireita voimistamassa voi olla esimerkiksi liian vähäinen energiansaanti, pitkät ateriavälit, vähäinen juominen tai joidenkin ravintoaineiden riittämätön saanti.

Väsymys

Jos ruokahalu on vähäinen ja annoskoot pienenevät paljon, energiansaanti voi pudota tarpeettoman alas. Lääkityksen aikanakaan meidän ei kuuluisi elää ruuatta, vaan energiaa tarvitaan kehon liikkumiseen, eri toimintoihin ja mm. lämmöntuotantoon. Jos energiansaanti jää pitkäksi aikaa hyvin vähäiseksi, elimistö joutuu sopeutumaan niukkaan energiansaantiin. Se voi näkyä esimerkiksi väsymyksenä, vähentyneenä jaksamisena ja siinä, että spontaani liikkuminen ja aktiivisuus vähenevät.

Myös joidenkin ravintoaineiden riittämätön saanti voi pidemmällä aikavälillä vaikuttaa jaksamiseen. Esimerkiksi raudan, B12-vitamiinin ja folaatin puutoksiin voi liittyä väsymystä. Jos ruokamäärät jäävät pitkään hyvin pieniksi ja ruokavalion monipuolisuus samalla vähenee, myös vitamiinien ja kivennäisaineiden riittävä saanti voi vaikeutua.

GLP-1-lääkitys ei itsessään automaattisesti aiheuta näiden ravintoaineiden puutoksia. Huomio liittyy ennen kaikkea siihen, että voimakkaasti vähentyneen ruokamäärän mukana myös ravintoaineiden saanti voi vähentyä.

Palelu

Myös tavallista herkempi paleleminen voi joskus liittyä niukkaan energiansaantiin ja painon laskuun. Elimistö säätelee energiankulutusta ja lämmöntuotantoa monin tavoin, ja pitkään jatkuva niukka energiansaanti voi vaikuttaa tähän kokonaisuuteen.

Palelulle on kuitenkin monia muitakin mahdollisia syitä. Jos voimakas tai poikkeava palelu jatkuu syömisen korjaamisesta huolimatta, sen syy kannattaa selvittää terveydenhuollossa.

Makeanhimo

Lääkityksen käytön jatkuttua jonkin aikaa, monelle tulee yllätyksenä, että mieliteot ja makeanhimo alkaa taas palata. Meillä saattaa kuitenkin olla ajatus, että lääkkeen pitäisi nimenomaan poistaa makeanhimo ja vähentää mielitekoja.

Jos päivällä syö hyvin vähän tai ateriavälit venyvät pitkiksi, illalla voi tulla voimakas tarve syödä. Silloin ratkaisu ei välttämättä ole entistä tiukempi kontrolli, vaan päivän syömisen tarkastelu: ruoan lisääminen.

Kehomme pyrkii monin tavoin puolustamaan riittävää energiansaantia. Jos syöminen jää hyvin vähäiseksi tai ateriavälit venyvät pitkiksi, nälkä ja mieliteot voivat voimistua myöhemmin päivällä. Silloin erityisesti nopeasti ja helposti energiaa sisältävät ruoat voivat tuntua houkuttelevilta.

Heikotus ja keskittymisvaikeudet

Heikotuksn tunne ja keskittymisen vaikeudet voivat liittyä myös liian pieniin ruokamääriin tai pitkiksi venähtäneisiin ateriaväleihin: Vireystilan ylläpito vaatii riittävästi energiaa aivoissa. Myös liian vähäinen nesteen saanti voi aiheuttaa suorituskyvyn laskua, väsymystä, heikotusta ja huonovointisuutta.

Jos ruokahalu on lääkityksen myötä vähentynyt huomattavasti, kannattaa siis tarkastella koko päivän syömistä: kuinka monta kertaa päivän aikana syöt, mitä ateriat sisältävät ja tuleeko ruokaa kokonaisuudessaan riittävästi. Päivällä tapahtuvalla riittävällä syömisellä voidaan välttyä monille tutulta iltapäiväväsymykseltä.

Heikotukselle ja keskittymisvaikeuksille voi kuitenkin olla monia muitakin syitä. Jos oireet ovat voimakkaita, toistuvia tai jatkuvat ruokailun ja juomisen korjaamisesta huolimatta, niiden syy kannattaa selvittää terveydenhuollossa.

Mitä voit tehdä?

Kannattaa tarkistaa omasta syömisestä seuraavat kohdat:

  • Pyri syömään jotakin säännöllisesti, vaikka näläntunne olisi vähäinen.
  • Huolehdi siitä, että pienentyneilläkin aterioilla on proteiinia ja muutakin kuin pelkkiä kasviksia.
  • Myös hiilihydraatteja tarvitaan, joten sisällytä viljatuotteita ainakin joillekin päivän ruokakerroista.
  • Älä tavoittele mahdollisimman vähäistä syömistä vain siksi, että lääkitys vie näläntunteen pois.
  • Huolehdi riittävästä juomisesta.
  • Jos syöminen on vähentynyt paljon, tarkastele koko päivän kokonaisuutta: tuleeko ruoasta edelleen riittävästi energiaa ja välttämättömiä ravintoaineita?

Milloin kannattaa hakea apua?

Lääkärin tai terveydenhuollon puoleen kannattaa kääntyä, jos oire on voimakas, uusi, pitkittynyt tai muuten huolestuttava.

Ravitsemusterapeutille kannattaa varata aikaa, jos et oikein tiedä, miten söisit riittävästi ja ravitsevasti, kun ruokahalu on lääkityksen vuoksi muuttunut.

Haluatko varmistaa, että saat lihavuuslääkityksen aikana riittävästi sitä, mitä elimistösi tarvitsee?
Lihavuuslääkityksen ravitsemusoppaassa käyn käytännönläheisesti läpi muun muassa riittävän proteiinin ja energian saannin, ateriarytmin, kuidun, nesteen sekä tärkeät vitamiinit ja kivennäisaineet. Saat konkreettiset keinot rakentaa ravitsevaa syömistä myös silloin, kun ruokahalu on vähentynyt.

Kaipaatko yksilöllisempää apua?

Jos lihavuuslääkitys on muuttanut ruokahaluasi niin paljon, että riittävän ja monipuolisen syömisen toteuttaminen tuntuu vaikealta, kaikkea ei tarvitse ratkaista itse. Vastaanotolla voimme arvioida ruokavaliosi kokonaisuutta ja rakentaa sinulle arjessasi toimivan tavan syödä lääkityksen aikana.

Varaa aika ravitsemusterapiaan tästä